”Ihan hyvä idea, muttei toimi meillä” – luovuutta seuratyöhön

Jaa tämä juttu!

Lännen Seurojen ääni -seminaarissa haastettiin osallistujia ns. Outside the box -ajatteluun eli ajattelemaan jalkapalloasioita välillä hieman eri näkökulmista kuin on totuttu. Seminaari pidettiin tällä kertaa Turussa ja Viking Gracella. Seminaariin osallistui lähes sata seuratoimijaa ja piirien työntekijää. Futisväkeä oli mukana kaikkiaan 34 seurasta, mikä mahdollisti tehokkaan epävirallisen verkostoitumisen seurojen välillä.

Seminaari alkoi Turun Auriga Business Centerissä Palloliiton pääsihteeri Marco Casagranden puheenvuorolla. Casagrande esitteli Seurojen Palloliitto -hankkeen etenemistä. Yksi pääteeseistä oli: ”Jokaisella lapsella ja nuorella on osaava ja koulutettu valmentaja.” Tämän saavuttamiseksi Palloliitto satsaa voimakkaasti valmennukseen ja valmentajakoulutukseen mm. antamalla seuroille rahallista tukea valmentajien koulutusta varten.

Seuratoiminnan asiantuntija Mikko Mäntylä piti seuratoiminnasta tunnin esitelmän tai oikeastaan stand up -esityksen. Ilman mitään prujuja Mäntylä läväytti kuulijoille huumorin keinoin runsaasti pohtimisen aihetta. Tuttuja asioita olisi virkistävää ja tärkeää lähestyä uusista näkökulmista. Kannattaako uudet ajatukset tyrmätä heti tyyliin: ”Ihan hyvä idea – mutta ei toimi meillä” tai ”Meillä on aina ennenkin tehty näin, ei muuteta mitään”? On tärkeää saada seurasta hyvä tuote, johon on helpompi saada vapaaehtoisia toimijoita ja lisää tyytyväisiä asiakkaita eli pelaajia ja heidän vanhempiaan. Parempi tuote syntyy, kun vältetään hötön tarjoamista eli uudistukset pitää suunnitella huolella, perustella ja tiedottaa hyvissä ajoin. Toisaalta täytyisi myös muistaa, että ”Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu”. Mäntylän mukaan useimmat vanhemmat karsisivat kustannuksiaan viimeisenä lapsensa harrastuksesta, jos lapsi nauttii harrastuksestaan. Mäntylän ajatuksiin voi tutustua mm. Aina ennenkin -blogissa ja Aina ennenkin -facebooksivuilla.

Turusta seminaariväki siirtyi Viking Gracelle, jossa illan aikana syntyi vilkkaita keskusteluja futiksesta. On hyödyllistä kuulla, mitä muissa seuroissa tapahtuu. Kävi mm. ilmi, että monilla paikkakunnilla on kyllä lämmitettäviä tekonurmikenttiä, joissa junnut voisivat treenata kylmemmilläkin keleillä, mutta lämmittämisen kanssa on vähän niin ja näin. Joku irvileuka tokaisikin, että mitä siitä seuraisi, jos jäähalleissakin annettaisiin jään aina välillä sulaa kesken treeni- ja pelikauden? Päädyttiin kuitenkin siihen, että vastakkainasettelu eri lajien välillä ei hyödytä ketään. Yleinen lasten liikunnan lisääntyminen hyödyttäisi sen sijaan myös kaikkia urheiluseuroja.

Lauantaina seminaari jatkui tiivistahtisena, teemoina olivat Viestintä ja vaikuttaminen ja Elinvoimainen seura. Ohjelman aloittivat viestintätoimisto Viestintäliigasta entinen maajoukkuekoripalloilija Tiina Sten ja Osku Valtonen. He antoivat vinkkejä tapahtumien markkinointiin esim. Facebookissa. Ennalta suunnittelu on markkinoinnissakin tärkeää, mutta pitää varautua myös urheilun yllätyksellisyyteen ja osata reagoida siihen.

Tampere Unitedin Heikki Wilen ja Tarmo Lyytikäinen esittelivät rennolla otteella TamU-TV:n synnyn, kehittymisen, nykytilan ja tulevaisuuden visiot. Vapaaehtoisvoimat tekevät tätä tv-tuotetta kaikkine studio-osuuksineenkin varsin pienellä budjetilla, viime kaudella n. 1500€. Tänä vuonna summa tosin kohoaa TamU:n pitkien vieraspelimatkojen takia. Mutta striimauksen alkamiseen riittää, kun on kamera, kuvaaja, dataliittymä, tietokone ja Youtube-tili.

Juho Suoramaa kertoi viestinnästä ja sosiaalisen median käytöstä Pallo-Iiroissa. On hyvä tajuta, että seuran viestintä koskee kaikkia seuran jäseniä. Kun pelaaja tai tausta liikkuu kaupungilla yllään seuran takki, on sekin viesti. Seuralla tulee olla selkeä viestintäsuunnitelma, jotta seuran virallinen viestintä toimisi kunnolla. Yhteisöllisyys ja ihmisten huomioiminen korostuvat varsinkin sosiaalisessa mediassa. Suoramaa esitteli Pallo-Iirojen eniten ihmisiä tavoittaneita facebook-päivitystä, joista muuten viime vuoden top 15:een pääsi peräti kolme paikalliseen Ankanuittoon liittyvää päivitystä.

FC Jazzin talenttivalmentaja Miro Varhelahti avasi nykyistä Porin seurojen välistä yhteistyötä. FC Jazz toimii aktiivisesti Porin muiden jalkapalloseurojen kanssa. Pääpointti oli, että mm. valmennuksellinen yhteistyö hyödyttää koko yhteisöä ja lapset pääsevät harrastamaan laadukkaasti lähelle kotiaan. Nuoruusvaiheessa kaikki pääsevät helpommin harrastamaan jalkapalloa itselle sopivalla tasolla.


Eeva Åberg esitteli Euran Pallon seurakehityshanketta, jossa pyritään aktivoimaan toimijoita sekä lisäämään seuraan sitoutumista ja yhteisöllisyyttä. Euran Pallossa kehitetään koulutuksilla mm. itsetuntemuksen vahvistamista ja vuorovaikutustaitoja ryhmässä. Tärkeitä osa-alueita seuran ja joukkueiden toiminnassa ovat vanhempien osallisuus, joukkueen jäsenten yhteenkuuluvuuden vahvistaminen sekä se, millä konkreettisilla tavoilla aikuiset taustat ovat esim. vaihtopenkillä lasten tukena.

Seminaarin viimeisenä varsinaisena luentona Marika Huurre Turun Nappulaliigasta kertoi seuransa Kannustajan portaista ja muista todella konkreettisista ohjeistuksista, joilla seura auttaa taustoja ja vanhempia toimimaan seuran linjan mukaisesti. Esimerkiksi viime vuonna Turun Nappulaliiga järjesti Sano kiitos -kampanjan, jossa kerättiin kiitoksia seuran noin 400:lle vapaaehtoistoimijalle ja samalla myös kehittämisehdotuksia seuralle. Luennon päätösdiassa oli eräs tärkeä konkreettinen ohje: mokkapalojen resepti.

Seminaarin lopuksi Tampereen piirin kilpailupäällikkö Jouni Pihlaja juonsi paneelikeskustelun, jossa pohdittiin, miten parhaiten pystyttäisiin järjestämään sopivaa kilpailutoimintaa kaikille halukkaille. Useimmat panelistit olisivat valmiita muuttamaan nuorimpien lasten turnaukset nykyisistä 5v5-muotoisista 3v3-muotoisiksi ja lisäämään sarjataulukot 10-11 -vuotiaiden kilpaturnauksiin. Paneelissa mietittiin myös 12-13 -vuotiaiden sarjojen siirtymisestä turnausmuotoon sekä vakiopelipäivistä. Keskustelua virisi myös futsalin ja jalkapallon suhteista sekä siitä, miten seurat pystyisivät houkuttelemaan pelaajiaan pelinohjaaja- ja erotuomarikursseille. Tyttöfutiksen kilpailutoimintaan ei enää juuri ehditty syventyä.

Seuraavan Seurojen ääni -seminaarin yhtenä teemana voisi hyvin olla juuri tyttöjen ja naisten jalkapalloharrastus ja kilpailutoiminta, perustuvathan Palloliiton pelaajamäärien kasvuennusteet todennäköisesti juuri tyttöfutiksen suosion lisääntymiseen. Seminaarin ohjelma oli hyvin tiivis. Perä perään jatkuvien luentojen tilalle sopisi välillä esimerkiksi ryhmäkeskusteluja, joissa eri seurojen edustajat voisivat vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia eri teemoista, kuten juuri tyttöfutiksesta tai sosiaalisen median käytöstä. Kaikkea kuultua ei tietenkään voi jalkauttaa omaan seuraan, mutta ajatusmalli ”think outside the box” sopii välillä niin seura- kuin muuhunkin työhön.