Raportti – C14 Musta Kokkola Cupissa

Keskiviikkona 19.7. klo 13.15 kesätauon piristämä Haka junnujen C14 Musta kokoontui 21 pelaajan ja 8 taustan vahvuudella Saharaan, josta autokolonnan nokka osoitti kohti Kokkolaa ja legendaarista Kokkola Cupia. Osalle pojista ja taustoista matka Kokkolaan oli ensimmäinen, mutta matkassa oli myös turnauksen veteraaneja. Erään valmentajan makuupussi saavutti tällä reissulla 30 vuoden käyttöiän, se kun oli hankittu Kokkola Cupiin vuonna 1987!

Matka oli pitkä ja perille Koivuhaan koululle saavuttiin aikataulun mukaisesti illansuussa. Iltapalan ja kevyen iltalenkin jälkeen oli aika siirtyä yöpuulle keskittymään aamulla alkaviin peleihin. Jännitystä oli ilmassa, eikä uni meinannut tulla silmään etenkään valmennusjohdolle.

Torstain avauspelissä vastaan asettui Sisu Seinäjoelta. Vastustaja oli heti alussa paremmin pelissä hereillä ja lopulta Osmo Makkosen tekemä Mustan turnauksen avausmaali jäi Hakan ainoaksi osumaksi. Lopputulos 5-1 Sisulle kertoo pelistä oleellisen. Päivän toisessa pelissä viirejä vaihdettiin Viron ylpeyden Tallinnan Floran kanssa. Jo etukäteen oli selvää, että tästä tulisi paha matsi. Pyörremyrskyn jälkeen taululla lukivatkin tylyt numerot 12-0, ikävä kyllä Floran hyväksi. ”Kovin porukka mitä ollaan nähty”, totesi mentor-valmentaja Vikke Viitanen. ”Enää ei virolaisille hävitä”, mietti kapteenistoon kuuluva Gessi Kesola. ”Kohtuullisen isokokoisia jätkiä”, huomio valmentaja Jani Turpeinen. Ottelun jälkeen tehtiinkin muutoksia joukkueen toimintaan; alkulämpöjä muokattiin hieman ja toinen mentor-valmentaja Pyry Joki vapautettiin kahvinkeittovastuusta. ”Teetä!”, oli valmentaja Pete Hakalan tyly tuomio Pyryn kahvista.

Perjantai oli toivoa täynnä, kun klo 10 Raviradan kentällä kohdattiin Vetelin Urheilijat eli kotoisasti Veturit. Alku oli tasaista peliä Mustan hallitessa peliä hienoisesti, mutta paikoista ei vaan saatu palloa sisään. Ja niinkuin futiksessa usein käy, jos et tee paikoista, niin vastustaja kostaa. Veturit siirtyivät johtoon ja Mustan taivas musteni hetkellisesti. Pojat kuitenkin olivat päättäneet, että tätä peliä ei missään olosuhteissa hävitä ja lopulta toisen jakson puolessavälissä Mauri Saarinen jysäytti kymmenestä metristä pallon voimalla verkkoon. ”Ihme että verkot kestivät”, myhäili Mauri pelin jälkeen. Lopussa Musta haki voittoa mielettömällä voimalla, mutta Veturin ansiokas maalivahti ja aavistuksen vinot tolpat jättivät loppulukemiksi 1-1. Pistetili oli avattu ja ilta vapaa.

Viimeinen pelipäivä oli lauantai. Herätys soi klo 6, sillä aamupalan jälkeen ensimmäinen peli Raviradalla oli jo klo 8, vastaan asettui Puolen Suomen Liigan pelaajia sisältävä OTP/PaKa, joka oli selkeästi Floran jälkeen ennakkosuosikki C-lohkossa. Uudet alkulämmöt virittivät joukkueen hurmokseen, kun aamupuuron hienoudet löytänyt Sampe Sarvela latasi 1-0, Gessi Kesola 2-0 ja Nile Pulla 3-0. ”Ollaanko me väärässä sarjassa?”, kyseli valmentaja HK Kiretti kolmannen salamamaalin jälkeen. Toisella jaksolla Musta vielä missasi pilkun, jonka jälkeen oululaiset saivat kovan hurmoksen päälle ja tekivät kaksi maalia pikatahtiin. Lopussa kaikki pelit maalissa torjunut Konsta Hakala venyi muutamaan paraatipelastukseen ja muu puolustuslinja kapteeni Jokke Piiraisen sekä ainoana kenttäpelaajana täydet minuutit pelanneen Jaska Tyynelän johdolla peittivät uhrautuvasti loput vedot. Helpottavan loppuvihellyksen jälkeen Musta oli voittanut todella kovan vastustajan luvuin 3-2! Tällä tuloksella Mustan sijoitus oli lohkossa neljäs ja sijoitusottelu pelattaisiin klo 19 Kirkonmäellä.

Lopulta päivä kääntyi illaksi ja viimeisen ottelun nimeksi valikoitui VOITTOPUTKI, tätä momentumia ei luovutettaisi pois. Vastaan asettui jälleen virolaisjoukkue FC Ulenurmi, tällä kertaa pelisää oli ihanteellinen auringon laskiessa kauniisti Kirkonmäen samettisten piharatamoiden ylle. Jo alkuvihellyksestä lähtien oli selvää, että Musta jättäisi kentälle kaiken sen energian mitä punteissa vielä oli jäljellä, eikä virolaisille jäisi kuin ihmettelijän osa. Maalipaikkoja luotiin solkenaan ja lopulta Osmo Makkonen ampui avausmaalin lähietäisyydeltä sekä heti perään Mauri Saarinen tälläsi pilkun voimalla verkkoon. ”Täällä on varmaan uudet verkot”, Mauri ihmetteli puoliajalla. Toisella jaksolla hymyilevä Vili Kaasalainen runnoi Mustan kolmannen maalin ja loppulukemat seisoivat tauluilla kohdassa 3-1. ”Yläkulmaan tähtäsin ja yläkulmaan se meni”, Viljo kertoi vaatimattomaan tyyliinsä. Viimeisen pelin lopussa Haka piti vielä pään kylmänä, eikä sortunut vastustajan ehdottamaan tanssiin. ”Discot on tanssia varten”, tiesivät käytävien kingit Aaro Kiretti ja Sampe Sarvela.

Kokonaisuudessaan turnaus oli Mustalle menestys. Kaksi voittoa, yksi tasapeli ja kaksi tappiota oli kelpo saldo tiukasta kilpailusta. Jokainen poika sai jokaisessa pelissä peliaikaa, kunhan oli pelikunnossa. Poikien ja taustojen käytös oli 10+, kaikki toimivat sovittujen sääntöjen mukaisesti. Toki aina pieniä unohduksia mahtuu mukaan, joista kertovat lähes 100 perittyä sakko-Pepeä. Joukkueen turnauskapteenisto palkitsi sakkokassasta Pepeillä jokaisessa ottelussa yhden Zempparin sekä taustat toisen. Tämän lisäksi turnauspelaajiksi valittiin Mauri Saarinen, Viljo Kaasalainen ja Osmo Makkonen kovasta duunista, hienoista otteista sekä periksiantamattomasta asenteesta. ”Pepe on parasta lakuna”, tiesi Osmo Makkonen suurta mikkeliläistä ajattelijaa siteeraten. ”Mainioita poikia!”, iloitsi huoltaja Tuula Vallius. ”Saimme paljon oppia ja kokemusta, tästä on hyvä jatkaa syyskierrokselle. Voittoputki jatkuu!”, kiteytti valmentaja Puppe Saarinen. ”Hieno reissu”, lopetti ansiokas jojo Jussi Rämä.