Lauantaina Tehtaankentällä – Vain hetkeä aikaisemmin Hakan B-juniorit olivat omassa ottelussaan voittaneet Porilaisen MuSa:n. Haka P13 sai myös vierailijoita Porista FC Jazzin muodossa. Hyvän harjoitusviikon jälkeen fiilikset olivat odottavat ja jopa luottavaiset iltapäivän ottelun alla. Aurinko paistoi ja lämpöä riitti.
Otteluun lähdettiin perinteisin eväin, omaan tekemiseen luottaen. Ainoa muutos oli oikean laidan roolituksen hiominen yksityiskohtaisemmaksi. Minuutti ennen ottelun alkua pelaajat olivat ringissä ja valmennus heidän ympärillään. Valmennuksella oli vain yksi asia sanottavana enää: ”Tänään on se päivä. Hei, tänään on se päivä!” Pelaajat ymmärsivät heti mistä on kyse.
Peliä oli vain pelattu kuusi minuuttia ja oikean laidan uudet roolitukset alkoivat toimimaan. Hienon hyökkäyksen päätteksi Kaapo Karvinen pääsi viimeistelemään maalin edestä ilman vastustajan suurempia estelyitä. Sitten tapahtui kuitenkin se alkukaudelle niin tuttu asia, – aletaan tekemään asioista itselle liian vaikeita. Kymmenen minuuttia 1-0 maalista ja peli olikin 1-2 vierailijoille. Ja nämä maalit syntyivät kahdesta maalipaikasta, kuten niin usein aikaisemminkin. Ensimmäinen jakso meinasi kääntyä vielä synkemmäksi, kun kotijoukkueen maalivahti Lenni Kari törmäsi vastaantulossaan Porilaisten hyökkääjään. Muutama minuutti, jonka aikana kotijoukkueen vaihtopenkillä kävi kuhinaa. Onneksi huoltaja Kimmo Savijoen ”taikalaukusta” löytyi temput ja Lenni nousi ylös. Pojalta muutama pään pyöritys ja takaisin maaliin ablodien saattamana. Ensimmäiselle jaksolle saatiin mustavalkoisten lasien läpi katsottuna ansaittu loppu, kun Kaapo Karvinen pääsi iskemään päivän toisen osumansa ja tauolle siirryttiin tasalukemissa 2-2.
Tauolla palattiin aikaisemmin keväällä pelattuun vierasotteluun Lahtelaista Kuusysiä vastaan. Nyt oli kyseessä aivan sama homma, mutta tällä kertaa se viedään loppuun asti. Pieniä viilauksia toppareiden toimintaan negatiivisissa tilanteenvaihdoissa, keskikenttäpelaajien kenttätasapainon säilyttämiseen sekä laitapuolustajien kaventamiseen ja taas oltiin valmiita menemään kentälle. ”Tänään on se päivä. Hei, tänään on se päivä!”
Heti toisen jakson alusta alkaen pelin kuva oli selvä – Jazz panostaa entistä kovemmin positiivisiin tilanteenvaihtoihin ja pitkiin palloihin valkopaitojen puolustuslinjan selustaan. Puoliajalla tätä oli kuitenkin ennakoitu ja pelaajat reagoivat tähän loistavasti. Tuloksena selkeitä hallintajaksoja ja muutamia ”läheltä piti”-paikkoja Porilaisten puolustamaan päätyyn. Lopulta hieno toinen puoliaika toi toivottua tulosta ja juuri pelikellon lyödessä 50 minuutin kohdalle Eetu Lehto huudatti Tehtaan Kentän yleisöä viemällä kotijoukkueen 3-2 johtoon. Raportin laatija ei aivan skenessä ole mukana, mutta Eetun tuuletus maalin jälkeen taisi olla peräisin Epic Games-pelitalon kehittämästä Fortnite selviytymispelistä. Tyylikäs se kuitenkin oli ja täysin johtomaalin arvoinen.
Kotijoukkueen maalin jälkeen myös vierailija laajensi pelisuunnitelmaansa ja alkoi kontrolloidusti hyökkäämään myös pidempiä ajanjaksoja. Lopussa alkoi jo pieni paniikki hiipimään valkoiseen puseroon ja valmennus katsoi kelloa. Seitsemän minuuttia, seitsemän pitkää minuuttia. Jännityksen tasosta kertoi se, että hyvän ottelun pelannut ja jo vaihtoon tullut -06 syntynyt Akseli Lehtomäki käveli mainosaidan reunassa – ei kynsiään pureskellen, vaan koko nyrkki suussa.
Hakan puolustus kesti kuitenkin vierailijoiden yritykset hyvin ja ainoat todelliset vaaratilanteet tulivat vain erikoistilanteista. Pelitilanteissa Jazz ei valkopaitojen maalia liian uhkaavasti lähestynyt. Seitsemän minuuttia muuttui jostain syystä yhdeksäksi minuutiksi tuomariston antaman lisäajan takia. Se ei kuitenkaan enää haitannut, vaan pilli soi kolme kertaa ottelun päättymisen merkiksi ja tulostaululla komeilivat numerot 3-2. Tänään oli se päivä 🙂
Tällaisesta joukkuesuorituksesta on turha tähtiä jakaa. Koko joukkue oli kolmen tähden arvoinen. ELL jatkuu Hakan osalta kahden viikon päästä 27.5, kun Hyvinkäällä vastaan asettuu HyPS.
