Vaihtarielämää USA:ssa
Tiistaina 4.7. me 25:n vaihto-oppilaan kanssa jätettiin hyvästit perheille Helsinki-Vantaan lentokentällä ja sieltä lentokoneeseen, mikä varmasti jokaisen osalta tarkoitti elämän isointa muutosta eli vuodeksi pois kotoa… Nyt ensimmäinen kuukausi on kulunut ja en oo katunut yhtään tänne lähtöä!
Mulla on erittäin mahtava host-perhe täällä, johon kuuluu äiti ja kaks veljee, joista toinen on saman ikänen kun minä ja toinen kaks vuotta vanhempi. Kaupunki jossa asun on noin Toijalan kokoinen kylä nimeltä Rumford ja se sijaitsee Mainen osavaltiossa, vähän Bostonista ylöspäin. Rumfordissa on 450 oppilaan lukio, johon kuuluu neljä eri luokkaa: Freshmen, Sophomores, Juniors ja Seniors. Itse kuulun vanhimpiin eli Senior-luokkaan, koska täällä se on tapahtumarikkain vuosi lukiossa. Koulun yksi tärkeimmistä asioista on urheilu. Tärkein urheilulaji täällä ei olekaan futis tai lätkä… vaan tietysti Amerikkalainen jalkapallo. Futisjoukkue täältä kuitenkin löytyy johon itse kuulun. Futiksen taso ei täällä hirveän häävi ole, mutta neljän muun vaihto-oppilaan ansiosta meillä on ihan hyvä joukkue. Joukkueeseen kuuluu noin 25 pelaajaa ja meillä on joukkue jaettu kahtia Varsity- ja Junior Varsity -joukkueisiin. Ensimmäiset kaksi viikkoa futisreeneistä oli double session, joka siis tarkoittaa reenit kahdesti päivässä ja tämä oli niin sanotusti try-out aikaa. Koulu alkoi tiistaina (1.9.) ja silloin treenejä on kerran päivässä. Ensimmäiset harjoituspelit on pelattu ja 3:sta pelistä tuli kaksi voittoa ja yksi tappio. Meidän sarja on tiivistetty 2 kuukauteen ja pelejä on noin 20, joka tarkoittaa, että 2-4 päivän välein on peli. Kyllä urheilun ohella silti paljon vapaa-aikaakin jää ja yleensä host-veljeni kanssa vapaa-aika vietetään kavereiden kanssa eli kavereitakin täältä on jo löytynyt paljon.
Kuvakooste ensimmäisestä ottelusta
”Sarjapelit alkoivat voitolla numeroin 2-1. Tein kauden avausmaalin ja syötin toisen. Nyt kokemukseni perusteella pelit ovatkin olleet aika kovia ja saman tasoisia kuin B:n pelit täällä koti-Suomessa.” -kertoo Aleksi ensimmäisen ottelun jälkeen.
.
Terveisiä kaikille hakalaisille ja tsemppiä loppukauteen!
Aleksi Pirttijoki
