Edessä on piiriliigan päätös kierros. Päivällä alkanut sade pitää ilman raikkaana. Hieman yllättäen tälle kaudelle ei montaa sade peliä olekaan mahtunut. Jos muistikirja pitää paikkansa niin edellinen oli 2.8. Pirkkalassa Killon kentällä. Siellä peli keskeytettiinkin hetkeksi sateen takia. Mutta makea voitto taskussa sieltäkin lähdettiin kotia kohti.
Ennen päivän koitosta oli pelaajien kesken kovasti puhetta siitä miten sarjasijoituksen käy voiton tai häviön myötä. Hiukan sai muistutella, että se peli pitää myös ensin pelata. Ja mielellään niin hyvin omat vahvuudet hyödyntäen, kuin suinkin mahdollista.
Peli alkoikin Hakalta varsin vahvasti ja palloa siirretiin hyvin mieheltä toiselle. Ihan liikaa ei kuitenkaan pallottomat tarjonneet syöttösuuntia. Muutaman minuutin kohdalla, kapteenin nauhan Tuukalta perinyt, Roope sai juoksupallon oikeaan laitaa. Katsomosta kattottuna ratkaisua lähdettiin hakemaan hieman kaukaa, mutta mallikas ”knukle” lähti vihaisesti maalia kohden. Harmillisesti se vain osui tolppaan eikä painunut maalin perukoille. Paine saatiin hyvin pidettyä hyökkäys päässä ja hyökkääjät käyttivät hyvin jalkoja myös karvaamiseen. Mikä helpotti oleellisesti puolustuksen taakkaa.
7 minuutin kohdalla Simo pääsi tykittämään ensimmäisen helpottavan osuman. Keskialoituksen jälkeen jatkettiin hyvällä karvauksella. Annettiin painetta pallolliselle ja tehtiin keskialue melko ahtaaksi. Hyökkäyksiin lähdöissä hieman hätäiltiin eikä kaikki syötöt olleen riittävän laadukkaita. Hyvän hyökkäyspelin ansiosta saatiin useita kulmia. Näitä ei kuitenkaan pystytty hyödyntämään vaikka mallikkaasti vapaata päätä maalin edestä haettiinkin. 17 minuutin kohdalla pääsi Sami kuitenkin kulman jälkitilanteesta sijoittamaan 2-0 osuman. Alkoi olo jo helpottamaan, ehkä hieman liikaakin. Sillä nyt PJK:kin pääsi muutaman kerran hyökkäämään.
Puolustus kuitenkin piti niin kauan kuin yhteispeli toimi. Muutama minuutti ennen taukoa tuli pieni nukahdus ja PJK pääsi kaventamaan taukotilanteeksi 2-1.
Tauolla pyöräytettiinkin kenttä ihan uuteen uskoon. Laitureita puolustukseen, kärkiä laidoille ja pakkeja kärkeen. Ja heti alkoi tulla tulosta. Toinen puoliaika oli ehtinyt vanheta 7 minuutti kun puolustuksesta nostettu nälkäinen Aleksi viimeisteli illan ensimmäisensä.
Mutta minuutti tästä ja puolustuksesta sammutettiin sekunniksi kaikki valot. Oman pään melko vaarattomassa tilanteessa jäätiin rankkarialueen nurkassa pyörittelemään palloa. Heikon syötön ja huonon kommunikaation päätteeksi vastustaja otti pallon, kiitti ja sijoitti 3-2 kavennuksen. Tarkkana siis täytyy olla vaikka pelillisesti oltiinkin niskan päällä. Höntsäilyyn ei ole varaa. Ei muuta kuin uutta matoo koukkuun. 43 minuutin kohdalla pääsikin Joonas helpottamaan tilannetta 4-2 osumalla. Josta parin minuutin jälkeen seurasi Aleksin illan toinen osuma. 5-2 ja peli oli jo selkeästi kääntynyt meille.
54 minuutin kohdalla pääsi viimein myös Roope viimeistelemään illan osumansa. Neljä edellistä yritystä kun oli kilahtanut tolppaan ja yksi hyvän näköinen pusku meni vain senttejä ohi. Muutenkin Roope, kapteenin nauhan mukaisesti, pelasi pelin esimerkillisesti taistellen. Pallon riistoja ja syötön katkoja oli useita. Tämän jälkeen Aleksin hattutempun täydentävä 7-2- osuma oli enää kosmetiikkaa.
Kausi saatiin siis päätettyä hyvällä pelillä ja hyvällä peli-ilmeellä. Kauteen mahtui paljon. Keväällä pelattiin liigan ykköstä jota hallitiin suvereenisti. Syyskierroksella saatiin liigassa jo tasaisempia pelejä ja huomattiin että lepsuilut kostautuu, mutta omilla vahvuuksilla pärjätään kenelle vaan. Maaleja tehtiin kauden aikana 103 ja omissa soi vain 19 kertaa. Voittoja kertyi 14 kappaletta, tasapelejä 2 kpl ja takkiin tuli 2 kertaa. Ei siis vallan huono suoritus. Tästä voidaankin lähteä hyvin mielin kohti talven harjoittelujaksoa. Kehitetään pelillistä ja pallollista osaamista ja parannetaan fyysisiä ominaisuuksia.
Kiitoksia kaudesta pojille ja taustoille, mukava oli jännittää katsomon puolella!
TJo