Valkeakoskella FC Hakan juniorikentillä liikkuu päivittäin nuori valmentaja, jonka energia ja intohimo jalkapalloon näkyvät jokaisessa harjoituksessa. Ukrainasta Suomeen muuttanut Andrii Mansurov elää tällä hetkellä kiireisiä mutta merkityksellisiä vuosia: hän opiskelee Varalan urheiluopistossa, suorittaa UEFA C -valmentajakoulutusta, pelaa itse aktiivisesti ja toimii samalla valmentajana FC Hakan junioreissa.
Vaikka Andrii on vielä nuori, hänen tarinassaan näkyy jo vahva suunta. Jalkapallo ei ole hänelle vain harrastus tai työ – se on elämäntapa, jonka ympärille hän rakentaa tulevaisuuttaan päivä päivältä.
Andriin suhde jalkapalloon alkoi Ukrainassa jo hyvin nuorena. Hän muistaa edelleen tarkasti hetken, jolloin kaikki käynnistyi.
– Kiinnostuin jalkapallosta ensimmäisen kerran, kun olin seitsemänvuotias. Olin silloin ensimmäisellä luokalla, kun yksi valmentaja tuli luokkaamme kysymään, haluaisiko joku aloittaa jalkapallon. Minä ja kaverini vastasimme heti, että kyllä. Samana iltana äiti vei minut harjoituksiin, Andrii kertoo hymyillen.
Siitä lähtien jalkapallo kulki mukana jokaisessa elämänvaiheessa. Ukrainassa jalkapallo oli hänen mukaansa hyvin kilpailullista ja fyysistä. Ero suomalaisen juniorijalkapallon ajattelutapaan tuli nopeasti selväksi.
– Suomessa pyritään panostamaan enemmän tekniikkaan ja pelaajien kehitykseen. Ukrainassa monet valmentajat keskittyvät paljon fysiikkaan, ja tulos on todella tärkeä asia
niin valmentajille kuin pelaajillekin. Suomessa junioripuolella huomaa enemmän ajattelun siitä, että tärkeintä on oppiminen ja kehittyminen.
Keväällä 2023 Andriin elämä muuttui merkittävästi, kun hän muutti Valkeakoskelle. Uusi maa, uusi kieli ja uusi ympäristö toivat luonnollisesti omat haasteensa.
– Vaikeinta oli varmasti kieli, kuten monilla muillakin. Onneksi sopeuduin nopeasti, mutta opiskelen suomea edelleen koko ajan.
Pian Suomeen saapumisensa jälkeen Andrii löysi paikkansa myös FC Hakasta. Hän osallistui try out -viikolle heti Valkeakoskelle saavuttuaan ja pääsi mukaan joukkueeseen pelaajana. Valmennuspolku alkoi hieman myöhemmin, kun FC Hakan pitkäaikainen juniorivalmentaja Jussi Sarinen kutsui hänet mukaan P2012-joukkueen apuvalmentajaksi.
Mahdollisuus valmentamiseen sytytti Andriissa nopeasti uudenlaisen kipinän.
– Haluan tulevaisuudessa olla ammattilainen jalkapallovalmentaja. Sen vuoksi halusin aloittaa valmentamisen jo nuorena.
Tällä hetkellä Andrii toimii FC Hakan P2019-joukkueen vastuuvalmentajana ja samalla P2015-joukkueen apuvalmentajana. Vaikka roolit eroavat toisistaan, molemmat ovat hänen mukaansa erittäin opettavaisia.
P2019-joukkueessa hän saa kantaa kokonaisvastuun harjoittelusta, ilmapiiristä ja lasten ensimmäisistä kokemuksista jalkapallon parissa.
– Olen todella iloinen lasten kanssa toimimisesta, ja meidän kautemme on alkanut hyvin.
P2015-joukkueessa hänen tehtävänsä painottuvat enemmän päävalmentajan tukemiseen.
– Apuvalmentajana autan harjoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa, vastaan joistakin harjoitusosioista ja tuen pelaajia. Vastuuvalmentajalla on kuitenkin kokonaisvastuu joukkueesta, taktiikasta ja otteluiden johtamisesta.
Vaikka Andrii puhuu paljon jalkapallosta, hänen valmennusfilosofiansa ulottuu kentän ulkopuolelle asti. Hänelle tärkeintä ei ole vain taitavien pelaajien kehittäminen.
– Ensimmäinen asia on se, että lapset oppivat olemaan hyviä ihmisiä myös kentän ulkopuolella. Lisäksi haluan opettaa heitä nauttimaan pelaamisesta, kehittymään jatkuvasti ja olemaan hyviä joukkuetovereita, jotka tukevat muita.
Samalla hän yrittää itsekin kehittyä jatkuvasti. Opiskelu Varalassa sekä UEFA C -valmentajakoulutus vievät paljon aikaa, ja arkeen kuuluu myös oma pelaaminen. Päivät ovat usein pitkiä.
– Joskus on rehellisesti sanottuna vaikeaa ja väsyttää paljon. Yritän kuitenkin organisoida kaiken hyvin. Kalenteroin tapahtumat tarkasti, huolehdin levosta ja yritän nukkua tarpeeksi.
Kun asiat suunnittelee hyvin, pystyy yhdistämään pelaamisen ja valmentamisen, vaikka se vie paljon energiaa.
Kaiken keskellä suurin motivaation lähde pysyy yksinkertaisena.
– Rakkaus lajia kohtaan. Haluan tehdä töitä jalkapallon parissa myös tulevaisuudessa.
Kentän ulkopuolella Andrii kuvailee itseään rennoksi, ystävälliseksi ja uteliaaksi ihmiseksi. Vapaa-ajalla hän viettää aikaa ystäviensä kanssa ja pelaa mielellään myös tennistä. Suurta esikuvaa hänellä ei kuitenkaan ole koskaan ollut.
– En oikeastaan ole koskaan miettinyt ketään erityistä esikuvaa elämässä tai urheilussa.
Valmentajana hän tietää kuitenkin tarkasti, millainen hän itse haluaa olla.
– Haluan olla kannustava valmentaja, joka auttaa ja tukee pelaajia myös kentän ulkopuolella.
Tulevaisuutta ajatellessa Andrii puhuu pelaamisesta jo rauhallisemmin. Pelaajauran suhteen suurimmat tavoitteet eivät enää ole keskiössä, mutta valmentajana hänen tavoitteensa ovat selvät.
– Pelaajana yritän nykyään ennen kaikkea nauttia jalkapallosta. Valmentajana haluan jatkaa opiskelua ja kehittyä joka päivä.
FC Hakassa Andrii Mansurovin tarina on vasta alussa. Nuoresta iästään huolimatta hänestä huokuu määrätietoisuus, nöyryys ja aito rakkaus jalkapalloon. Juuri sellaiset ihmiset rakentavat tulevaisuuden seuroja – yksi harjoitus, yksi pelaaja ja yksi päivä kerrallaan.