Sarjaa on nyt takana kolme kierrosta ja pistepotti näyttää hienosti seitsemää. Avausottelun jälkeen pojat ottivat komean voiton TuWe:sta kotikentällä maalein 4-2. Poikien hermot kestivät hienosti sillä kahdesti olimme häviöllä, mutta pelimiesten tahtotaso oli suuri ja takaa noustiinkin täysin ansaittuun voittoon. Vastustaja ei mitään hienouksia ottelussa esittänyt ja tämä ehkä näkyi meidänkin otteissa pienoisena huolimattomuutena. Ajoittain tunteetkin hieman kuumenivat ja otteet kovenivat, mutta suuremmilta ja vakavammilta loukkaantumisilta onneksi vältyttiin. Maaleista vastasivat Onni, Hemu Nikin syötöstä, Juho Oskun syötöstä ja Ville.
Kolmas ottelu pelattin aurinkoisessa Turussa TPS:ää vastaan. Kapealla materiaalilla ja muutaman pienen kommelluksen ennen peliä kokenut joukkue selvisi päiväpuhteestaan kiitettävästi. Peli oli hallussamme alusta alkaen ja maaliverkko soi jo neljännellä minuutilla komealla puskumaalilla Juhon toimesta Peten syöttäessä. Paikkoja ja paitsioita oli avauspuoliajalla pelin ratkaisemiseksi asti, mutta tauolle mentiin 0-1 tilanteessa. Vastustaja oli pelaava joukkue, mutta pojat vastasivat haasteeseen pelaamalla vielä paremmin. Toisen puoliajan alussa Ville näytti nopeutensa ja irtosi läpiajoon Aten loistavasta syötöstä, 0-2. Seuraavalla minuutilla vastustaja kavensi, mutta muutama minuutti myöhemmin Konsta tykitti hienosti volleystä Vikin syötöstä numeroiksi 1-3. Muutama minuutti edellisestä ja Konstan kulmasta Ville puski lukemat 1-4 toisella maalillansa ja peli näytti ratkenneen. Vastustaja pääsi hieman varkain tekemään kaksi maalia ja näin ollen saatiin jännittää viime minuutit vastustajan kovaa painetta ja kulmapotkuruuhkaa kauhistellen. Niin Rasse kuin koko joukkue piti pintansa, vaikka kertaalleen pallo siivottiinkin maaliviivalta pois. Tuliaisina komea 3-4voitto raitapaidoista. Koko joukkue ansaitsee todella suuren kiitoksen pelimoraalistaan ja itsensä likoon laittamisesta. Erityiskiitos Rajalan Tuomakselle, joka osoitti todellista joukkuehenkeä ja luovutti pelikenkänsä pelikaverilleen joka unohti omansa kotiin. Ei muuta kuin kohti seuraavaa kovaa haastetta.
T.Kaasu