LoPa parempi A-junnujen kohtaamisessa

A-pojilla oli toinen ottelu peräjälkeen, johon jouduttiin lähtemään ilman armeijan harmaissa palvelevia isänmaan toivoja. Sanottakoon että metsäleirit ymmärretään, ne täytyy jokaisen intinkävijän hoitaa. Mutta kun Suomen Puolustusvoimat mainostaa olevansa Suomen suurin nuorten liikuttaja, ja evää peliintulon koska kaverin täytyy jäädä siivoamaan, olisi kiva olla näkemässä mitä tahtia se moppi siellä heiluu jos se on parempaa liikuntaa kuin puolentoista tunnin luutiminen kovavauhtisessa futismatsissa. Nyt oli edellispeliin verrattuna myös Karin Joona pois edustusjoukkuekiireiden takia, eli molemmat vakitornit toppariosastolta poissa. Onneksi B-junnuista löytyy kokoa ja näköä; saatiin Karppilan Tuomas lainaan ja avauskokoonpanoon. Hyvin vastasi Tuomas huutoon ja pelasi loistavan ottelun. Eikä joukkueen nuorta kaartia muutenkaan sovi haukkua, esimerkiksi Topias Listo (vielä ensi vuonnakin B-ikäinen) toi kentälle päästessään aivan uuden vaihteen joukkueen hyökkäyspeliin. Ja täytyy muistaa että varsinkin ensimmäisellä puoliskolla joukkuetta pystyssä pitänyt ehkäpä ottelun paras pelaaja Samu Lindgrenkin mahtuisi vielä ikänsä puolesta B-poikiin.

Mutta yhtä kaikki, kokeneimmat pelimannet puuttuivat taas ja jotenkin oltiin hitaammalla jalalla liikkeellä kuin vastassa ollut Lohjan Pallo. Turpaan tuli 0-3 (0-1). Maalipaikkojen luonti oli tällä kertaa kotijoukkueelle lähes ylivoimaista. Kerran pallo saatiin maaliviivalle asti Topiaksen ja Juho Viitaharjun yhteispelin seurauksena, mutta puolustaja sai pelastettua Topiaksen sijoituksen viime hetkellä. LoPa taas pystyi usein pallonriiston jälkeen kääntämään pelin nopeasti Hakapäätyyn ja ilman Samun huippupeliä numerot olisivat voineet olla rumemmatkin.

Syyskausi on alkanut huomattavasti odotettua heikommin, mutta niin kauan kuin on pelejä, niin kauan taistellaan. Ja onneksi pelejä on vielä paljon jäljellä. Ensi viikon sunnuntaina lähdetään Turkuun ja kohdataan TPS/2.