D12 alueliigan tiivis vierasviikko

Lauantaina 5.5. matkasimme Turkuun paikallisen Interin vieraaksi. Isäntämme oli aloittanut kauden vahvasti ja oli sarjan kärkikastissa. Oma pelimme oli hieman hakenut uomaansa edellisissä tappiollisissa otteluissa, joten tavoitteena oli nyt saada oma peli kuntoon ja sitä myötä onnistumisia ja tietysti pisteitäkin kotiin vietäväksi. Menomatkalla kesä tuli vastaan Loimaan tietämillä ja saimme pelata pelin lämpimällä ja aurinkoisella Parkin kentällä.

Peli alkoi tunnustellen, kenttä osoittautui varsin pieneksi ja alusta nopeaksi, mikä teki pelistä hieman rikkonaista. Molemmat joukkueet saivat luotua paikkoja tasaista tahtia, kuitenkaan onnistumatta maalinteossa. Oma pelimme näytti tällä kertaa onneksi pirteältä ja syöttöpeli kuten myös puolustus toimivat selvästi paremmin kuin edeltävissä peleissä. Puolustuksessa Aaron Nagy ja Antti Raiskio katkoivat ansiokkaasti vastustajan hyökkäykset ja keskikentällä Julius Jokinen, Akseli Lehtomäki, Topi Lehtinen ja Valtteri Salminen saivat pallon mukavasti liikkeelle. Avausmaali syntyi hieman varkain, kun vastustaja roiskaisi pallon kaukaa päätyymme ja heidän liukas kärkimiehensä liukui vauhdilla palloon ohjaten sen vastustamattomasti takanurkkaan. Puoliajan lopulla jo edeltävissä peleissä tehokkaaksi osoittautunut erikoistilannepelaamisemme nousi kuvaan, kun Aaron Nagy nousi kulmapotkussa takatolpalle ja iski tasoitusmaalin suoraan ilmasta. Tauolle siirryttiin pelikokonaisuutta hyvin kuvastavassa tasatilanteessa 1-1.

Toinen puoliaika eteni tutun tasaisesti, josko vastustajan vahvat ja nopeat hyökkäyspään pelaajat saivat luotua useampia vaarallisia paikkoja maalillemme, kun taas omat hyökkäyksemme tuntuivat tyrehtyvän liikaan pallon siirtelyyn vielä vastustajan rangaistusalueella. Inter meni kaukolaukauksella ja kahdella voimanousulla 4-1 johtoon pelin kuitenkin jatkuessa edelleen tasaisena. Taavi Seppälä herätteli vielä toiveita pistesaaliista kavennusmaalillaan, joka syntyi puskemalle pitkä purkupallo kauas maalistaan tulleen vastustajan maalivahdin yli. Viimeisellä kympillä alkoi kuitenkin väsy iskeä poikiimme, kun enempää tulosta ei saatu aikaan ja Inter iski vielä kaksi maalia loppulukemiin 6-2.

Selvästä tuloksellisesti erosta huolimatta peli oli tasainen ja oma pelimme lupauksia herättävää, ajoittain jopa kauden parasta. Näistä lähtökohdista oli mukava siirtyä palauttaviin harjoituksiin ja valmistautumaan muutaman päivän päässä odottavaan peliin Ilveksen beta-kokoonpanoa vastaan.

Helatorstaina sitten kohtasimme Ilveksen liki helteisellä Vuoreksen kentällä. Useammalla pojalla oli pieniä kolhuja ja alavartalovaivoja edellisen pelin ja muiden harrastusten jäljiltä, mutta jo alkulämmössä ja pukukopissa oli aistittavissa positiivista värinää. Vastustaja oli tuttu talven turnauksista ja harjoitusotteluista, joten osasimme odottaa Ilvesmäiseen pallonhallintaa pyrkivää vastusta, jonka vaarallisimmat aseet kuitenkin olisivat koossa ja nopeudessa.

Tämäkin peli osoittautui varsin tasaiseksi. Molemmat joukkueet saivat luotua tilanteita ja vuorollaan hallittua kenttää syöttöketjuilla. Prässipelimme toimi tuloksekkaasti jo vajaan kymmenen minuutin kohdalla Taavi Seppälän riistäessä pallon vastustajan puolustajalta ja vapauttaessa Roni Raution maalin tekoon. Molemmilla oli paikkansa lisämaaleihin, mutta puoliajalle siirryttiin 0-1 johdossamme Justus Lammisen pelastettua vastustajan parhaan paikan näyttävällä jalkatorjunnalla.

Toiselle puoliajalle vastustaja nosti ryhmitystään tappioasemassa ja heti alkuun Akseli Lehtomäki onnistui prässäämään puolustajalta pallon ja vapautti Roni Raution toistamiseen maalintekoon. Vastustaja oli ehkä aavistuksen hallitsevampi pyrkiessään kavennukseen, mutta samalla meille aukeni toistuvasti paikkoja vastahyökkäyksiin. Nämä ja aiemminkin hyvin sujuneet erikoistilanteet nousivat ratkaisurooliin pelin edetessä. Kun Roni oli kerran päässyt maalien makuun, niin siitä oli hyvä jatkaa painamalla kulmapotkusta maalin eteen kimpoilemaan jäänyt ja lujasta läpisyötöstä vastustajan ylös nousseiden puolustajien taakse saamansa pallo verkon perukoille. Näiden maalien myötä johdimme jo ratkaisevan oloisesti 0-4 pelin kääntyessä viimeiselle neljännekselle. Lopussa tiukka taistelu ja kuuma keli vaativat hieman verojaan ja vastustaja pääsi iskemään kaksi maalia sinällään ansaitusti pyöritettyään peli alueellamme. Pojat eivät kuitenkaan tästä hätääntyneet vaan saimme matkata kotiin 2-4 voiton ja kolmen sarjapisteen kera.

Maakuntakiertueemme jatkuu reilun viikon päästä Porissa, jonne lähdemme haastamaan Jazzin. Jo tässä vaiheessa sarjaa näyttää, että tämä saattaa olla merkittävä peli Etelä-Länsi -liigaan nousun tai Alueliigassa jatkamisen suhteen. Toki sarja on näyttänyt tasaisuutensa ja yllätyksellisyytensä jo alkumetreillä, joten joka peliin on lähdettävä sata lasissa.

 

Teksti ja kuvat: Mikko Seppälä