Otetaan omaan piikkiin että meni syyskierroksen aloituspelit B-pojilla hiukan vaikeaksi. Otteluita asetellessa huomattiin että molempien joukkueiden ensimmäiset pelit osuvat samalle päivälle, tietenkin vieraissa. Siinä vaiheessa tarkastettiin vain että C15-pojilla ei ole sarjapelejä lähipäivinä eli apuja on luvassa. Reilua viikkoa ennen perjantaina pelattavaksi merkittyjä pelejä tajuttiin että koskissahan on C15-junnujen SPL-turnaus, joten ei muuta kuin ottelusiirtoja anomaan. Eiväthän ne vastustajat sitten sellaiseen rumbaan lähteneet, joten ajattelimme että pyydetään apuja 03-pojista. Tottahan heidät oli sitten kiinnitetty edellämainittuun turnaukseen, joten omilla oli pärjättävä. No, joka leikkiin on lähtenyt se leikin kestäköön.
Torstain valmistavissa reeneissä laskettiin että kun kesäriennoissa- ja kesätöissäolijat sekä sairastupalaiset lasketaan pois saataisiin kuitenkin 23 peluria jalkeille kahteen peliin. Taustoja oli lähdössä kiitettävän iso porukka, mutta sehän on jo isommissakin urheiluympyröissä nähty että johtoporrasta reissuihin on helppo houkutella. Kukapa voisi vastustaa omakustannematkaa Nokian keskuskentälle aina yhtä mukavassa suomalaisessa kesäsäässä.
Eli ensin oli tulessa kakkosjoukkue Kolmosen ottelussa Pyry/NoPS YJ:tä vastaan. Odotettavissa tuttu vastus talven harjoituspeleistä, vaikka keväällä ei kohdattukaan nokialaisten pelatessa vielä keväällä Kakkosessa. Jobinpostina oli sitten heti alkuun kahden pelaajan ilmoittautuminen sairaaksi, joten pelattaisiin kymmenellä. Ja kun oli jo luvattu että pitkän toipilasajan jälkeen koko kauden ensimmäiseen peliinsä valmistautuvan Karppilan Tuomaksen ei tarvitsisi pelata koko peliä vaan suoritetaan ”sisäänajo” pikkuhiljaa. Mutta Tuomas vastasi huutoon ja pelasi hienon pelin.
Itse peli kuitenkin kulki, tauolle päästiin 0-1 johdossa Henrik Riskun osumalla. Toisella puoliajalla Pyry/NoPS nousi kuitenkin johtoon, jopa kahdesti. Mutta kahdesti tultiin myös tasoihin, Otto Lahtisen ja Iivari Turkkisen maaleilla. Vaikka hakalaisten lasien takaa katsottuna peliä hienokseltaan hallittiinkin, pääsi vastustaja hyödyntämään miesylivoimaansa sen verran että heillä oli aika paljon hyviä tilanteita. Onneksi Riku Kallio oli maalilla mies paikallaan ja varmisti viimeisenä lukkona pisteen kotiintuomisiksi. Eli lopputulos 3-3, vajaamiehisenä. Tulos oli hyvän joukkuehengen ja jokaisen pelaajan armottoman taisteluhengen ansiota, ja kaikki kymmenen ansaitsevat ISON kiitoksen. Tähdet jaettiin silti taas vaan kolmelle:
Toinen porukka ”ahtautui” bussiin ja lähti kohti Poria, vastassa MuSa. Edellisiltana oli selvinnyt että pelipaikka oli muuttunut Musan nurmesta Karhuhalliin. Se ei lähtöhetkellä juuri harmittanut, sen verran paljon tuli vettä taivaalta. Vesisade oli ilmeisesti aiheuttanut myös kolarin, joka viivytti matkaa reilun puoli tuntia. Onneksi vastustaja sekä tuomarit suostuivat siirtämään ottelun alkua vartilla joten saatiin ihan hyvä valmistautuminen peliin. Kevätkierroksella MuSa oli voitettu 7-0, mutta kaikki muistivat että peli oli 1-0 lähes loppuhetkille asti ennenkuin repesi joten osattiin odottaa tiukkaa taistelua.
Vaihtopelaajia ei tässäkään pelissä ollut, mutta saatiin sentään täydet 11 peluria kentälle. MuSa aloitti pelin väkevästi, mutta Haka kesti, ja pikkuhiljaa peliä saatiin käännettyä siten että pystytään puhumaan hallinnasta. Yhden paitsiomaalin ja yläriman jälkeen saatiin tulosta, kun Ville Brander murtautui laidalta sisään ja upotti taidokkasti 0-1 seitsemän minuuttia ennen taukoa.
Toisellakin puoliajalla saatiin hyviä maalipaikkoja, mutta hyödynnettiin vain yksi. Aikamoisen flipperipallottelun jälkeen Nino Nieminen oli oikeassa paikassa ja siirsi vieraat 0-2 johtoon kun toista puoliaikaa oli pelattu viisi minuuttia. 25 minuuttia ennen loppua MuSa sai etsikkoaikansa päästessään ylivoimalle Akseli Sormusen loukatessa nilkkansa pahannäköisesti. Huollon taikatempuilla ja Hemun sisulla ei mennyt kuin vajaa kymmenen minuuttia, kun joukkueet olivat taas täysilukuiset. Tässä vaiheessa tuntui että kotijoukkueella taisi pelihuumori kadota kun eivät olleet pystyneet hyödyntämään ylivoimaansa. Saattaa tosin olla että porilaisilta loppui myös kunto useasta vaihtopelaajasta huolimatta. Puhdas 0-2 vierasvoitto, hyvällä taistelulla ja lähes virheettömällä pelillä. Vielä voidaan parantaa mutta tasapainoinen esitys ja tärkeät pisteet. Kaikki pelasivat hyvin, ja nimenomaan joukkueena. Kolme taas palkittiin tähdillä, ja vaikka tähdet menivät tällä kertaa maalintekijöille, ei kriteerinä olleet maalit vaan pojat osallistuivat myös puolustuspeliin. Nollapeli oli nimenomaan joukkuepuolustuksen ansiota, väheksymättä Samun panosta maalissa.