Tare Koivuranta: Ei saa hukata intohimoa

Tare ja pojatMies kävelee Valkeakosken torilla kuin kotonaan, pysähtyy ja jostain tulee Paasion Olli tervehtimään. Tarmo Koivuranta on palannut Valkeakoskelle. Hän saapuu tapaamaan vanhoja tuttuja Järvisen Timoa ja Jussilan Askoa aamukahville.

-Pyysin Hatakan Mikkoa hommaamaan itselleni tutun kuskin, Ojasen Anssin, hakemaan meidät Toijalan rautatieasemalta ja tulihan Anssi. Valmennan nykyisin Tornion TP-47:n C-14 junioreita ja olen henkilöstökoordinaattorina kaivosalan yrityksessä Tapojärvi Oy:ssä.

– Valmistuin Jyväskylän yliopistosta kauppatieteitten maisteriksi 2013.

– Olen suorittanut UEFA B-valmentajatutkinnon ja halusimme poikien kanssa tulla tänne haastamaan etelän joukkueita C-14 poikien SPL- turnaukseen ja minulle tuttuihin maisemiin. Matka on pitkä, mutta pojat ovat tottuneita matkustamaan, latelee Tare vahvalla murteella.

Kuka sitten on Tarmo Koivuranta? Joensuussa varttunut ja Kuopion kautta Valkeakoskelle FC Hakaan 17-vuotiaana tullut jalkapalloilija pelasi Fc Hakassa 1998 – 2003 välisenä aikana. Hänet tunnettiin vahvana asennepelaajana, joka ei koskaan antanut periksi.

– Ne olivat minulle tärkeitä oppivuosia jalkapalloa ja erityisesti elämää varten. Tulin kovaan joukkueeseen hyvin nuorena, mutta minusta pidettiin täällä erittäin hyvää huolta. Sain täältä elinikäisiä ystävyyssuhteita. Tämä oli hyvä paikka kasvaa ihmisenä ja itsenäistyä.

– Sen huomasin heti, että tässä kaupungissa on ihan oikeaa jalkapallokulttuuria ja toivottavasti ihmiset täällä ymmärtäisivät miten suuri arvo jalkapallolla ja Fc Hakalla on paikkakunnalle, vaikka se ei juuri nyt liigassa pelaakaan. Hienoa oli, kun Paasion Olli vei joukkueeni Tehtikselle ja siellä Fc Hakan pukukoppiin; siinä pompotti sydän niin minulla kuin pojillakin. Pojat näkivät mistä valmentaja on kotoisin.

Mieleen tulee kysyä Tarelta kaikkea jalkapallosta, mutta päällimmäiseksi jää se, että mitä itse haluat pojille opettaa?

– Jalkapallo on intohimoni ja se on tärkeintä. Jalkapalloon haluaisin paljon enemmän intohimoa ja taisteluasennetta sekä valmentajille että pelaajille, varsinkin uuden oppimiseen. Viime EM-kisoissa nähtiin, että monet joukkueet, kuten Islanti pärjäsi loistavasti intohimolla ja taisteluasenteella kovia maita vastaan. Islanti näytti, että ei hirveästi kannata apinoida muita, vaan kannattaa pelata omalla varmalla pelitavallaan perusasioihin luottaen. Kaikki katsojat näkivät mihin se riitti, kun koko kansa oli joukkueen takana.

TP-47 - mestarit
TP-47 – mestarit
– Pojille olen opettanut paljon asioita näyttämällä itse mitä tulee tehdä. Se tapa tuntuu toimivan ja samalla valmentajan auktoriteetti lisääntyy poikien keskuudessa. Mutta isoin asia on kasvattaa pelureita ihmisinä ja jos hekin saavat jalkapallosta elinikäisiä ystäviä, kuten minä, voin tuntea olevani onnistunut.

Turnaus Valkeakoskella sujui Tarmo Koivurannan suojateilta mallikkaasti. Sunnuntaina nosteltiin mestaruuspokaalia.

Teksti ja kuvat: Henry Rantaniemi